Kolme kuukautta edellisestä elonmerkistä. Aika rientää jne. Mietin miksi ei ole ollut mitään raportoitavaa, ja huomaan että kai olen kaikesta kertomisen arvoisesta töissä raportoinut. Kamalan mielenkiintoisia tapauksia toki, mutta niistä ei oikein voi kirjoittaa niin tarkasti että ne olisivat mielenkiintoisia.
 |
Kuvat kuukauden takaa perinteiseltä työporukan picniciltä |
Lopetin lauantaina ensimmäiset kaksi viikkoa osastolla seniorina tavallisella aikataululla. Kesäkuussa meitä oli kolme jakamassa viikon työt, normaalisti kaksi. Päivä toisensa jälkeen kysyin itseltäni, kuka haluaa sairaalalääkäriksi vapaaehtoisesti. Toisaalta jos on erikoistuvia lääkäreitä tekemässä jalkatyöt, ehkä se on eri juttu. Minulle sattui niin hiljaisia päiviä kuin yksi erittäin kiireinen yö. Hiljaistenkin päivien jälkeen olin puhki, ja ehdin nukkua alle kuusi tuntia. Kiireisen 24-tuntisen jälkeen jäin hätäavuksi vielä yhdeksäksi tunniksi (ja toivottavasti en koskaan toiste tee niin pitkää työpäivää) ja nukuin seuraavat kahdeksantoista tuntia käytännössä putkeen. Nyt olen kipeänä, joten onneksi toivomani valinnainen jakso ei onnistunut.
 |
Lentopalloa aloittelemassa |
Klinikkatyö menee vähän sujuvammin, mikä tietenkin on minulle tärkeintä, jos aion kestää sitä loppuelämäni. Oikeastaan klinikkatyössä itsessään ei ole valittamista, Suomen ajoilta olen tottunut siihen että pitää täytellä papereita potilaille ja ajaa heidän asiaansa. Vaikka Suomessa ei sentään yleensä tarvitse taistella vakuutusyhtiöiden kanssa. Se mikä Suomessa kävi sujuvammin oli potilaskertomusmerkinnät. Joka viikko lupaan itselleni etten jätä niitä rästiin, mutta joka viikko niitä jää rästiin.
 |
Lentopallo järvessä osa 1. |
Tavallaan täällä sen pitäisi olla helpompaa: klikkauksia potilaan tutkimisen kohdalla (ja voin jopa kopioida edellisen käynnin merkinnät ja vaan muokata sen mukaan mitä tein tällä kertaa eri lailla) ja suunnitelma tulee automaattisesti "älykomentoja" käyttäen, kirjoitan .arviointijasuunnitelma, ja kertomukseen ilmestyy jokainen käyttämäni diagnoosi ja määräämäni lääke ja testi. Minä kun pystyn kirjoittamaan samaan aikaan kuin puhumaan potilaan kanssa, luulisi että kaikki olisi melkein valmista jo ennen kuin potilas lähtee vastaanotolta. Mutta päivän lopussa meidät ajetaan klinikasta, kukaan ei saa jäädä tekemään töitään loppuun, koska henkilökunta haluaa lukita ovet, eikä vaarallisella alueella kenenkään anneta lähteä klinikasta yksin muutenkaan. Siihen mennessä kun olen kotona, olen nälkäinen ja väsynyt, eikä töihin tule enää tartuttua.
 |
Lentopallo järvessä osa 2. Kolmannesta osasta ei tullut kuvaa, kun olin siellä itse sitä yrittämässä ylös. |
Normaali oletus töitä hakiessa on, että lääkäri näkee 9-10 potilasta neljän tunnin klinikkasessiossa. Se tarkoittaa sataa potilaskertomusta viikossa. Parempi petrata, tai tuleva työnantaja potkii minut pellolle alta aikayksikön kun jään jälkeen dokumentoinnissa ja sitä kautta laskutuksessa!
Tulevasta työnantajasta puheen ollen, hion viimein CV:täni. Torstaina yhden potentiaalisen työnantajan rekrytapahtumaan, siinä viimein pakote saada CV kuntoon. Avoimet ovet eivät ole ykkösvaihtoehdossani, johon en vieläkään ole ottanut yhteyttä - kun ei ole ollut se CV päivitettynä. Nyt sitten - viimeistään maanantaina sinne mailia.
No comments:
Post a Comment