Olen synnärillä/naistentaudeilla jälleen. Tuli todettua että minulla on huono synnärikarma - ei taaskaan synnytyksiä.
Otin kyllä ilon irti hiljaisesta päivästä, ja varastin itselleni sekä aamupalatauon että aamupäiväunet(!!!) kun edellisenä yönä taas yhden mahdottoman päivystysvuoron jälkeen nukuin vain vaille neljä tuntia.
Vielä sen lisäksi jäi aikaa viimeisen rästisanelun hoitamiselle ja potilaslokien edistämiselle.
Ja nyt potilaslokin pariin jälleen: En edes ole ihan varma paljonko minulla on vielä aukkoja heinä-syyskuussa, jonka deadline on huomenna.
Onneksi on mies, joka patistaa osallistumaan joulukuuhun mm. kuusta ja valoja laittamalla, ja äiti, joka lähettää partiolaisten joulukalenterin! Ei jää työpaikan joulukoristelut ainoaksi muistutukseksi lähestyvästä juhlasta.
Aamupäiväunet, miten ihanalta tuo kuulostakaan! Minä järkevän mittasiin öihin tottunut olen jo nyt kahden katkonaisen yön jälkeen ihan rikki. Ensin yö lentokoneessa - joo-o - ja sitten jetläginen "menen nukkumaan jo klo 20.30, herään kahden tunnin välein, ja klo 03.30 en enää saa unta", missä ei taaskaan rytmin puolesta ole mitään järkeä, koska tulin sentään USAsta Eurooppaan? Joka tapauksessa klo 04-07 tuli sitten luettua kirjaa sängyssä.
ReplyDeleteVoisin melkein kutsua niitä aamupäiväunia viikon kohokohdaksi! Toivottavasti on jetlag hellittänyt. Etenkin täältä jouluksi Suomeen mennessä pimeys pidentää sopeutumista selvästi... ugh. Minulle käy usein samoin, vaikka menen itään päin, herään silti luonnottoman aikaisin! Jottei tarvitse pitää valoa päällä (yleensä on huonekaveri), kirjan on minulla jetlag-öinä korvannut puheradio puhelimesta. Sopivan unettavaa. Käytän sitä myös päivystysöinä kun ei meinaa uni tulla sairaalan huminassa ja kolinassa.
Delete