Pitää tehdä "väsy"-tägi, jotta voin pysyä ajan tasalla siitä, kuinka usein valitan väsymyksestä. Osallistun erikoistuvien lääkärien unitutkimukseen, koska sain rekrytointimailin, ja koska itse tutkimuksen rekrytointipuolella olleena en voi kieltäytyä kun kerran satuin kohderyhmään. Toinen kysely tuli pari päivää sitten täytettäväksi, ja lähetettyäni sen eteenpäin tajusin yliarvioineeni nukkumani tunnit. Ehkä siksi, että haluaisin uskoa että ihan hyvin tässä vielä mennään. Samoin taisin yliarvioida sen, paljonko vietin työn ulkopuolella opiskellen... Ei ole kovin tarkkaa puuhaa se, kun ihmisiä pyydetään jälkikäteen raportoimaan syömisensä, nukkumisensa, liikkumisensa tai mikä tahansa muu aktiviteetti. Mielestäni tutkimuksen pitäisikin vaatia unipäiväkirjaa tai edes tarjota portaalissa mahdollisuus sen pitämiseen, ennemmin kuin kuukauden jälkeen pyytää viikottaista yhteenvetoa.
 |
| Ulkona on kesä, onneksi en ole niin väsynyt etten huomaisi! |
Ja väsy-teemaan sopien, unohdin, mitä oikeastaan aloin kirjoittamaan. Sitä kai, että nyt kun jo väsyttää näin, mitenköhän kuukauden päästä? Menen jo sekaisin viikonpäivissä, koska kunnon vapaapäivää ei ole. Se taannoinen pohdintani siitä, miten opin nukkumaan päivällä? No, toistaiseksi menee niin, että olen toipunut edellisestä vuorosta suunnilleen siihen mennessä, kun on seuraavan vuoro, juuri niin että en saa nukuttua ennen yöpäivystystä. Seuraavana päivänä sitäkin tehokkaammin (ts. hyvää "vapaapäivää" mulle!) Muthei ensi vuonna meillä on viikonloppuja vapaana!
Nyt - nukkumaan!
 |
Sitten kun pihan kurpitsa on kypsä, olen varmaan
vielä väsyneempi kuin nyt. |
Oletko jutellut opiskelukavereiden kanssa, miten he jaksavat? Työtahti on sellainen, että heikompaa hirvittää. En ymmärrä, miten esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu siellä. Ei tietysti varmaan onnistukaan ilman kotiin palkattua lastenhoitajaa tai kotona olevaa puolisoa.
ReplyDeleteOhimennen siitä tulee puhuttua. Että pitää vallita riittävän unen, liikunnan ja lukemisen välillä (hän on valinnut lukemisen!) Kuinka illalla ei jaksa jalkoja liikuttaa, kuinka ostokset siirtyy nettiin, ja että ei ole tullut laitettua ruokaa. Niin ja kuinka mieluummin pitäisi leikkaussalivaatteita joka osastolla, menisi vähemmän aikaa pyykinpesuun.
DeleteKenenkään lapsellisen kanssa en olekaan aiheesta tarkemmin puhunut. Tiedän yhden naisen, jolla oli lasten isoäiti apuna - mikä on täällä aika tavallista joskaan ei täysipäiväisenä niin tavallista. Lääkärit saavat aika vanhana lapsensa. Erikoistuvan palkalla ei ole varaa kotiin palkattuun lastenhoitajaan, paitsi jos puolisolla on selvästi isommat tulot.
Meillä kuukauteen en ole siivonnut, pyykkäyksestä olen hoitanut n. 10% ja ruokavalio on kärsinyt huomattavasti. En pysty kuvittelemaan, miten kukaan sovittaa lapsia tähän kuvioon. Mutta niin ne vaan tekee: tänään just kuulin erään toisvuotisen kirralaisen olevan raskaana. Ja kirurgia on vielä meitä selvästi raskaampaa!